Aluksi keskustelimme ammatillisen koulutuksen reformista ja siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä. Seija Eskola kokosi keskustelua miellekarttaan ja kuuntelimme myös Tammilehdon (Opetushallitus) puheenvuoron. Mahdollisuuksia on, mutta myös uhkia keskustelussa kävimme läpi. Yksilöllisyyttä korostetaan tosi voimakkaasti.
Erityinen tuki nuorten ja aikuisten näkökulmasta
Mukauttaminen ja yhteiset tutkinnon osat tulevat koskemaan myös aikuisia, mikä kuulostaa tosi isolta muutoksesta aikaisempaan verrattuna.
Erityisopetus sanana katoaa on vain erityinen tuki. Erityisopiskelija sanaa ei myöskään käytetä enää.
Ns. Vapauttamisesta ja kohtuutttomuuspykälästä käytetään nyt termiä tutkintovaatimukssista poikkeaminen. Tästä tulee tehdä päätös ja se näkyy tutkintotodistuksessa. Esimerkkinä tästä voi mainita ruotsin kielen opiskelun maahanmuuttajille.
Hojks-nimikkeenä poistuu. Erityinen tuki kirjataan ns. hopsin sisään. Terminä käytetään Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa, jonka sisällä on erityisen tuen suunnitelmaosa. Erityisestä tuesta pitää tehdä erillinen päätös, kuten nytkin.
Yhteisistä tutkinnon osista jää pois sosio-kulttuurinen osaaminen ja näistä opintoja sisällytetään jäljelle jääneisiin kolmeen. Osaamispistemääriä ei ole vielä vahvistettu. Nämä opinnot tulevat myös nykyisille aikuisopiskeilijoille. Uutena tulevat myös opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, mikä kuulostaa minusta hyvältä. Ongelmaksi voi kyllä muodostua se, että näihin ei ole osoitettu erillistä rahoitusta.
Opiskelijahuolto tulee koskemaan uudessa systeemissä kaikkia, siis myös aikuisia ja valmentamassa koulutuksessa olevia.
Erityisen tuen rahoituksen painokerroin on 1,5 % perusrahoituksessa ja suoritusrahoituksessa.
Ohjaamisen tarve yhä enenevässä henkilökohtaistamisessa ja yksilöllisissä poluissa lisääntyy valtavasti. Mietimme, mistä löytyy se ohjaus ja kuka sen tekee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommentistasi!