Etiikkatehtävä: Pohdintaa opettajan työn eettisyydestä

1. Opettajan työn eettinen luonne

Martikainen esittelee väitöskirjassaan auktoriteetin käsitettä Billingtonin mukaan. Billingtonin mukaan auktoriteettiin liitetään mm. seuraavia ominaisuuksia: Auktoriteetin omaava henkilö on edelläkävijä, ideoiden esittäjä, häntä voidaan kritisoida, mutta hän säilyttää auktoriteettinsa tästä huolimatta, hän kontrolloi ja ohjailee toisia. Auktoritettiin liitetään myös karismaattisuus, joka määritellään kykynä vetää toisten huomio puoleensa ja kykynä selvitä hankalistakin tilanteista. Karismaattisuutta pidetään yhtenä auktoriteetin lähteenä, mutta toisaalta sitä ei kirjoittajan mukaan ole kaikilla eikä opettajuutta voi perustaa pelkälle karismaattisuudelle. Varmempi perusta kuin karismaattisuus on minunkin mielestäni perustaa auktoriteetti asiantuntijuuteen ja taitoon välittää oma osaaminen oppilaille. (30 – 31.)

Moraalisen auktoriteetin yhteydessä Martikainen ottaa esille näkökulman, että opettajan pitää arvostaa omaa työtää ja pitää tomintansa keinot ja päämäärät hyveellisinä. Kyynisyys, turhautuneisuus ja pakonomaisuus syövät moraalista auktoriteettia ja latistavat oppimisilmapiiriä. (32) Tämä on varmasti totta ja olen nähnyt tästä merkkejä joskus jopa itsessäni. Jatkuvat säästöt ja resurssien kiristäminen lisäävät kuitenkin opettajan kuormaa ja työn rasittavuutta joskus niin paljon, että kyynistyminen, turhautuminen ja pakonomaisuus ovat vaarallisen lähellä.
Empaattisuusuuden liittäminen auktoriteettiin oli minulle positiivinen yllätys. Empaattisuus on vuorovaikutuksen edellytys ja se auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään alisuorittamista ja liiallista vaativuutta. (32.) Minulle oman opettajaurani aikana empaattisuus ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on tullut entistä tärkeämmäksi.

Mielenkiintoinen näkökulma opettajan auktoriteettiin ja toimintaan on minusta Martikaisen esittämä Lindqvistin ajatus opettajan oman personan ja roolin välisestä ristiriidasta. (34) Opettajan työ on luonteeltaan sellainen, että sitä joutuu tekemään vahvasti omalla persoonallaan. Tässä vaarana on, että oman persoonan peliin laittaminen käy rasittavaksi ja opettaja ylikuormittuu. Opettajan tulisi löytää tasapaino persoonan ja asiantuntijaroolin välillä niin, että oma yksityisyys säilyy riittävästi ja mukana on asiantuntemusta ja objektiivisuutta.  (34.) Muistan itsekin painiskelleeni tämän asian kanssa erityisesti urani alkuvaiheessa. Työn rajaaminen ja oman erillisyyden löytäminen vie aikansa. Joskus tuntuu, että ammatillista asennetta käytetään jopa lyömäaseena silloin, kun opettaja uupuu. Voidaan sanoa, että asioihin ei pitäisi suhtuautua niin henkilökohtaisesti vaan pitäisi olla ammatillista asennetta. Liian pitkälle viety ammatillisuus ja asiantuntijaroolissa pitäytyminen voi kuitenkin johtaa epäempaattiseen ja kyyniseen toimintaan.

2. Opettajan työn eettinen haasteellisuus

Yksi opettajan työn haasteellisista tehtävistä on arviointi. Arviointiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Niemen (2003) mukaan oppilaan arvioinnin näkökulmasta oppilaan arvioinnin tehtävänä on hänen kehityksensä edistäminen ja tukeminen. Se on vallankäyttöä, varsinkin annettaessa arvosanoja. Oppilaan arvioinnissa vaaditaan ammattitaitoa ja ammatillista moraalia, koska kysymyksessä on oppilaan elämään ja tulevaisuuteen vaikuttavat asiat. (64.)
Tämä opiskelijalähtöinen näkökulma pitäisi aina olla mielessä, kun tekee arviointityötä. Kuitenkin opettajalla on usein arviointia niin paljon ja sen kanssa on kiire, että jokaista arviointia ei ehkä tule katsoneeksi näin syvällisesti. Arvioinnin ei kuitenkaan koskaan saisi haavoittaa eikä se saisi olla yksikoikoista opiskelijaa ja sen pitää aina olla asiaperusteista, realistista. Arvioinneista pitää olla myös valmis keskustelemaan ja se pitää pystyä perustelemaan. Arvioinnissa pitäisi olla mukana myös armollisuutta ja opiskelijan pitää tuntea tulevansa hyväksytyksi olipa arviointi mikä hyvänsä. Nopea ja rutiininomainen arviointi on Lindqvistin mukaan kohtaamattomuutta. (34.) Arvioinnissa on kyse vallasta ja vastuusta ja tässä pitää olla mukana eettisyyttä. (66.)

3. Opettajien erilaisuus eettisinä ajattelijoina ja toimijoina

Koska opettajan työtä tehdään voimakkaasti oman persoonan kautta, on väistämättä selvää, että toimintatavat eri opettajilla ovat erilaisia. Tirri  on luokitellut erilaiset toimintatavat päätöksenteon näkökulmasta viiteen ryhmään:
• Välttelyorientoitunut  opettaja ei puutu ongelmatilanteisiin.
• Delegaatio-orientoitunut opettaja delegoi ratkaisun tekemisen jollekin toiselle.
• Yksipuolisesti päätöksiä tekevä opettaja yrittää ratkaista ongelman itsenäisesti.
• Osittaista diskurssia käyttävä opettaja ottaa vastuun ongelmatilanteesta ja kohtelee oppilaita arvostaen, ja selittää omaa toimintaansa oppilaille
• Täydellistä diskurssia käyttävä opettaja jakaa oppilaille vastuuta ja ottaa heidät mukaan ratkaisun etsimiseen. (108.)

On jotenkin kai selvää, että olisi hyvä pyrkiä diskursiiviseen ongelmanratkaisuun ja ottaa opiskelijat mukaan päätöksentekoon. Se ei kuitenkaan ole aina helppoa, varsinkaan jos oppilaat ovat nuoria. Siinä tarvitaan rohkeutta ja taitoa. Tutkimuksen mukaan diskursiiviset opettajat saivat opiskelijoilta parempaa palautetta ja heitä pidettiin totuudellisina ja sitoutuneina oikeudenmukaisina ja didaktiiviesesti pätevinä. (109.)

Toinen opettajien erilaisuutta selittävä tekijä on varmasti opettajan kokemus ja se, missä vaiheessa opettajaksi kasvamista opettaja on. Minulla on opettajakokokemusta  noin kaksikymmentä vuotta ja oli kiinnostavaa peilata omaa toimintaa tässä väitöskirjassa esitettyyn malliin opettajaksi kasvamisen vaiheista. Tunnistin itseni useammastakin kohdasta ja osasin ehkä nähdä myös oman kehittymisen vaiheita.  Berlinerin teorian mukaan opettajan kehitystä voi kuvata viidellä eri vaiheella (111 – 112):

Noviisivaihe
o Vähän opettajakokemusta
o Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen
o Oman toiminnan seuraaminen keskiössä
Kehittynyt aloittelija
o Tilannekohtainen tieto lisääntynyt
o Yksittäisten oppilaiden oppimisprosessi hahmottuu
o Teoria ja kokemus alkavat yhdistyä
o Ei vielä kokonaisvaltaista käsitystä opettamisesta ja kasvattamisesta
Osaava suorittaja
o Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus lisääntynyt
o Kyky erottaa tärkeä epäoleellisesta kehittynyt
o Opetustilanteen kontrolli parantunut
o Sitoutunut ja emotionaalisesti mukana opetustilanteessa
o Joustavuutta voisi olla enemmän
Taitava suorittaja
o Intuitiivisuus lisääntynyt
o Kokonaisvaltaista havainnointia
o Kyky muodostaa kokonaiskuva tilanteesta
o Kykyä analysoida ja ennustaa tapahtumia¨
Harjaantunut ekspertti
o Opettaja tietää, mitä pitää tehdä.
o Toiminta helppoa ja sujuvaa
o Toimintamallit hioutuneet
o Suoriutuu arkityöstään yleensä ilman analyyttistä pohdintaa
o Pyrkii valmistautumaan riittävän hyvin ennen opetusta ja sopeuttaa suunnitelmat oppilaiden tarpeiden mukaisiksi
o Työskentelyilmapiiri hyvä
o Uskoo oman opetuksen tehokkuuteen
o Uskoo oppilaiden kykyyn oppia
o Ottaa huomioon tunne-elämän opetuksessa

Minusta tämä kuvaus oli jollain tapaa lohdullinenkin. Jokaisen aloittelevan opettajan pitäisi lukea tämä, sillä uran alkuvaiheessa on monesti vaikeita tilanteita ja saattaa miettä, miksi kokeneet opettajat tuntuvat selviävän niin paljon helpommalla. Kyse on kuitenkin ammatista, jossa kokemuksella on erityisen suuri merkitys eikä sitä voi saavuttaa kuin harjoittelemalla ja etsimällä omalle persoonalle sopivaa tapaa toimia. Oman toiminnan seuraamisen, suunnittelemisen ja asiasisällöstä siirtyminen vähitellen enemmän ja enemmän vuorovaikutuksen tarkkailemiseen ja opiskelijakeskeisyyteen on pitkä tie ja muistan itsestäni monia vaiheita sillä tiellä. Onnistumiset ja epäonnistumiset kouluttavat opettajaa ja kokemusten kautta opettaja oppii toimimaan tilanteen vaatimusten mukaisesti. Eksperttiopettaja ei enää ehkä noudata orjallisesti mitään sääntöä tai periaatetta vaan hänen toimintansa on automatisoitunut. (115.)

Toinen kiinnostava kuvaus opettajan uravaiheista on Hubermannilla (112-113). Hän kuvaa opettajan uravaiheita seuraavasti:
• Alkuvaihe: selviytyminen ja uuden löytäminen (1 – 3 v)
• Vakiintumisen vaihe: sitoutuminen ja ammatin vastuu ja vapaus (4 – 6 v)
• Kriisivaihe: uuden etsiminen ja uran arviointi (7 – 18)
• Seesteisyyden vaihe: luopuminen, energisyyden väheneminen, hyväksyminen (19 – 30)
• Ammatista irtautuminen: luopuminen (yil 31 v)

Minusta tuntuu hurjalta ajatella, että olisin jo ns. seesteisyyden vaiheessa, jolloin energisyyteni ja kehittymiseni olisi jo lähes ohi. Huomaan kyllä itsessäni ajoittain konservatiivisia piirteitä ja muutosvastarintaa, mutta olen omasta mielestäni vielä kuitenkin ajan hermolla ja muutoksissa kiinni kaikesta huolimatta. Ehkä olen sittenkin vielä ns. kriisivaiheessa, koska olen hakenut uusia haasteita erityisopettajakoulutuksesta ja erityisopettajan tehtävistä. Ehkä aloitankin urakierron uudestaan, jos siirryn erityisopettajaksi.

Opettajan eettinen kasvu näkyy vuorovaikutuksessa, ryhmädynamiikan ymmärtämisessä, oikeudenmukaisuudessa, inhimillisyydessä ja levollisuudessa. Nuori opettaja kokee kontaktin ottamisen vaikeaksi oman epävarmuutensa vuoksi, koska opettaja on yksin ja taiteilee koko ajan yksilöiden ja ryhmän välillä yksin. (115 – 116). Aloitteleva opettaja voisikin hyötyä yhteisopetuksesta toisen opettajan kanssa, sillä silloin hänellä olisi tukenaan toinen aikuinen ja aloitteleva opettaja voisi nähdä kokeeneemman opettajan toimintaa ja oppia siitä ja saada samalla itsevarmuutta omaan toimintaansa.

Lomalla Luovissa: 2. päivä

Leena Hintsanen aloitti päivän ohjelmaa laatimalla.  "Piirrosten käyttämiseen ei tarvita erityistä taitoa, vaan jokainen osaa", sanoo Leena. Päivää jatkettiin keskustelemalla uutisista. Tänään kokeiltiin sellaista menetelmää, että katkaistiin uutiset välillä ja keskusteltiin uutisaiheista yhdessä. 

Opetusharjotteluuni liittyen pyysin, että voisin ottaa tunneille mukaan jotain asiaa luonteenvahvuuksista. Katsoimme yhdessä Kaisa Vuorisen sivuilta Prezin itsesäätelystä. Päivän päätteeksi katsottiin vielä video sinnikkäästä koiranpennun.  Materiaalin havainnollisuus ja mukaan ujutettu huumori auttoivat asian omaksumista ja saimme aikaan myös keskustelua ainokaisen opiskelijamme kanssa. Materiaalista selvisi, mitä itsesäätely tarkoittaa, mihin sitä tarvitaan ja miten sitä voi kehittää. Kaisa Vuorisen  materiaalit tulivat tutuiksi myös opettajalle ja opetusharjoittelijalle, joten he voivat jatkaa aiheen käsittelyä jossain sopivassa hetkessä. 

Pyrin ottamaan kontaktia opiskelijoihin suoraan. Esimerkiksi aamulla pelasin tarinakuutioilla yhden opiskelijan kanssa sillä aikaa, kun Leena teki jotain järjestelyjä. Juttelin myös aina niiden opiskelijoiden kanssa, jotka palasivat muualta omaan luokkaansa. 

Ruokailun jälkeen opiskelijat jatkoivat reseptien viimeistelyä ja me lähdimme Leenan kanssa tapaamaan koulutus- ja työkokeilussa olevia opiskelijoita. Osa Luovin tiloista toimii  Kasarmin vanhoissa ja idyllisissä tiloissa. Kauniista talvisesta postikorttimaisemasta löysimme yhden opiskelijan nauttimassa valmistamaansa ranskalaista sipulikeittoa, yhden kirjoittamassa reseptiä, yhden suunnittelemassa julistetta kiusaamisen vastaisesta tapahtumasta. Yksi opiskelija oli kiinteistönhoitotehtävissä jossain muualla kuin koulun tiloissa.

  

Lomalla Luovissa: 1. päivä

Käytin hiihtoloman 2 ensimmäistä päivää tutustumalla Luovin ammattiopistoon Oulussa. Olin sopinut vierailusta  opettaja Leena Hintsasen kanssa. Hintsanen on toiminut Luovissa telma-ryhmän opettajana vuodesta 2002. Pohjakoulutukseltaan hän on kehitysvammahoitaja ja sosiaaliohjaaja ja näiden lisäksi suorittanut opettajaopinnot ja ammatillisen erityisopettajan tutkinnon. Luovin ammattiopistossa on tällä hetkellä 8 Telma-ryhmää ja 4 Valma-ryhmää ja ammatillista perustutkintokoulutusta eri aloilta.

Telma-ryhmän päivä

Maanantaina 20.2. Pääsin seuraamaan telma-ryhmän päivää. Leenan ryhmässä on kaikkiaan 9 nuorta opiskelijaa. Tänään mukana heistä oli vain 3 opiskelijaa 2 nuorta naista ja yksi nuori mies. Lisäksi luokassa on kaksi ohjaajaa ja yksi opetusharjoittelija. Monilla opiskelijoilla on henkilökohtainen ohjaaja. Muut opiskelijat olivat koulutus- ja työkokeiluissa.

Opetus ryhmässä on hyvin strukturoitua ja noudattaa tiettyä viikkorakennetta.



Maanantain pääohjelma on suunnitella keskiviikon kotitaloustunteja varten ruokalista ja reseptit. Tiistaina viimeistellään vielä reseptejä ja käydään kaupassa hankkimassa tarvikkeet ruuanvalmistusta varten. Joka toinen keskiviikko on kotitaloutta ja valmistetaan ruokaa ja joka toinen viikko osallistutaan oppilaitoksen pesulan ja ravintolan toimiin. Torstaina käydään jossain tutustumiskäynnillä. Vierailukohteet liittyvät asumiseen, opintoihin tai vapaa-ajan  viettomahdollisuuksiin. Vierailujen sisällöt nousevat opiskelijoiden hojkseista. Perjantain opinnot liittyvät ilmaisuun ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Silloin kirjoitetaan päiväkirjaa, katsotaan dokumenttiohjelmia ja harjoitellaan omaa ilmaisua.

Maanantain aamu eteni niin, että päivän aluksi keskusteltiin viikonlopun sujumisesta ja käytiin läpi päivän ohjelma. Leena kirjoitti ja piirsi päivän ohjelman tauluun. Symbolien ja kuvien käyttö on selkeä ero omaan opetukseen. Päivän päätyörupeama alkoi oikeastaan vasta ruokailun jälkeen. Silloin käytimme pienen alkuhetken aivojumppaan, brain gym-harjoituksia.

Sen jälkeen katsottiin uutiset ja sää. Kaikkein eniten opiskelijoita kiinnostivat muiden maiden lämpötilat. Uutisaiheista ei naisopiskelijoiden mieleen jäänyt mitään tai ainakaan he eivät halunneet sanoa mitään. Miesopiskelijan mieleen sen sijaan oli tarttunut uutinen Trumpista, jääkiekosta ja hiihdosta. Tämän jälkeen aloitettiin ruokalistan suunnittelu ja reseptien etsiminen netistä. Kun ruokalajeista oli päästy yksimielisyyteen, reseptit muokattiin tietyn kaavan mukaan niin, että niitä olisi mahdollisimman helppo lukea ja noudattaa. Tänään tietokoneiden kanssa tuntui olevan ongelmia ja pohdimmekin Leenan kanssa, että ainakin sinnikkyyttä ja itsesäätelykykyä tulee harjoiteltua tietokonetyöskentelyssä.

Päivän viimeiset kaksi tuntia oppilailla oli liikuntaa ja he olivat menossa luistelemaan.

Yksilölliset polut ja ohjaus

Sain selville, että opiskelijoiden opintopolut ovat hyvin erilaisia ja jokaiselle rakennetaan yksilöllinen opinto-ohjelma tavoitteiden, tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Opettajalla ja ryhmänohjaajalla menee paljon aikaa erilaisten toimintatapojen suunnitteluun ja opintojen räätälöintiin. Opettajalta vaaditaan hyvää organisointikykyä ja joustavuutta sekä yhteistyötä ohjaajien, ryhmänohjaajana ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Opetus ryhmässä saattaa näyttää helpolta ja yksinkertaiselta, mutta sen taustalla on valtavasti suunnittelua ja organisointia. Alkusyksyllä  ryhmän toiminta on näyttänyt hyvin toisenlaiselta kuin tänään. Opiskelijoiden kanssa on kuljettu jo pitkä matka ja käyty läpi monenlaista prosessia ennen kuin on päästy näin organisoituun ja harmoniseen opetustilanteeseen kuin se, mitä pääsin seuraamaan tänään. Eräällä opiskelijalla oli esimerkiksi ollut todella rajuja motivoitumisongelmia ja haastavaa käytöstä, minkä takia osa ryhmästä joutui siirtymään välillä jopa toiseen ryhmään. Sitkeän ja tavoitteellisen ohjauksen kautta on päästy nykytilanteeseen.

Kehittämistä ja hankkeita

Opetustyön lisäksi Hintsanen on ollut työuransa alusta saakka mukana opetussuunnitelmien ja -menetelmien kehittämisessä. Hän on kehittänyt muun muassa Taival-projektissa ohjausmallia, jossa korostetaan ohjaajan oikeaa, ohjattavaa aktivoivaa roolia. Siinä ohjaaja noudattaa tiettyä toimintamallia, jonka tarkoitus on tehdä ohjaajasta aktiivisesti passiivinen. Tavoitteena on välttää sitä, että ohjaaja tekee asioita ohjattavan puolesta. Idea on, että ohjaaja tukee omalla passiivisella toiminnallaan ohjattavaa olemaan aktiivinen. Ohjaajan on monesti vaikea sietää keskeneräisyyttä ja sitä, että työ ei tunnu etenevän riittävän tehokkaasti. Ohjaajalle tulee tunne, ettei tee mitään. Jos ohjaaja seuraa prosessia, hän tuntee tekevänsä tärkeää työtä myös silloin, kun odottaa ohjattavan tarttumista tehtävään.

 Projektissa luotiin kehitysvammaisille aikuisille suunnattu TAIVAL-toimintamalli. Toimintamalli kehittää kehitysvammaisten itsenäisen elämän valmiuksia sekä työelämä- ja työtaitoja, tukee asiakkaan itsenäistymistä elämän eri osa-alueilla, omatoimisuutta, toimintakykyä ja arkielämän taitoja sekä tukee kehitysvammaisen aikuisen siirtymistä laitoksesta uuteen asumis- ja elinympäristöön. Projektin aikana syntyi uudenlaisia toimintatapoja tukea ja ohjata kehitysvammaista henkilöä laitoshuollosta itsenäisempään asumismuotoon siirtymisen vaiheessa.

Tällä hetkellä Hintsanen tekeei yhteistyötä Tehoa telmaan -projektiniminen kanssa. Hän on ollut muun muassa luomassa kuvallisia todistuspohjia ja opetussuunnitelmia, joita löytyvät Ameon sivuilta. Opetussuunnitelma esittelee opetuksen sisäktöalueet kuvasymbolien ja kuvien avulla ja sivun sisällön voi myös kuunnella.  Digi TOP -hankkeessa kehitetään menetelmiä, joissa opiskelija voi kertoa työssäoppimisestaan, esimerkiksi whatsappin kautta lähettämällä kuvilla. Näin hankkenen tavoitteita esitellään Luovin sivuilla:

1. Kehittää pedagogisia toimintamalleja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen uusia digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.
2. Ottaa käyttöön erilaisia digitaalisia välineitä ja sovelluksia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen (oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminen) tukemiseen ja ohjaamiseen sekä kehittää ja pilotoida niiden pedagogisia käyttötapoja.
3. Tukea digitaalisilla ratkaisuilla yksilöllisiä opintopolkuja ja opiskelijan yksilöllisiä oppimisen tapoja sekä parantaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua.
4. Lisätä työpaikalla työpaikkaohjaajien sekä oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista digitaalisten välineiden käyttämiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemisessa.
5. Jakaa ja levittää kehittämistyön tuloksia (pedagogisten toimintatapojen ja mallien) hankeverkostossa ja muiden ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle.

Kansainvälinen vaihto Luovissa

Aikaisemmin kansainvälisyyttä oli paljonkin myös telma-ryhmillä Comenius-vaihdon kautta, mutta nykyisen Erasmus-ohjelmassa painotetaan niin paljon tutkintotavoitteisuutta, että vaihtokohteita on vaikea löytää valmentavaan koulutukseen. Aiemmin twhdyt vaihdot kestivät  yleensä viikon ja kohdemaista Leena mainitsi mm. Latvian, Turkin, Ranskan, Kreikan.

Ammatillisen koulutuksen ryhmistä on edelleen  kv-vaihtoa mm. Ranskaan. Siellä vastaanottavat koulut ovat huipputasoa ja vaikka täältä vaihtoon menevillä opiskelijoilla on oppimis- ja  keskittymisvaikeuksia,  vaihdot ovat onnistuneet hyvin.

Työelämä- ja verkostoyhteistyö valmiiksi

Sain lopulta vierailutunnit täyteen ja oman verkostokuvani valmiiksi. Olen itse aika tyytyväinen tähän opintokokonaisuuteen. Yritin tehdä verkoston kuvauksestani myös visuaalisen kaavion ja tällainen siitä nyt sitten tuli.

Hopsin alla on myös taulukko, jossa on tarkka selvitys, missä olen vieraillut ja mitä näistä vierailuista on jäänyt päällimmäiseksi mieleen.  Aiemmin olen jo näistä kohteista kirjoitellutkin aina sen jälkeen kun olen vierailun tehnyt, mutta taulukossa kaikki on koottu yhteen. Käykääpä vilkaisemassa ja kommentteja otan mielelläni vastaan.