Lahden muotoiluinstituuttiin tutustumassa

26.1. torstaina Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa pidettiin avoimet ovet. Houkuttelin opinto-ohjaajan seurakseni ja otin,,että mukaan pari opiskelijaa ja lähdimme tutustumisretkelle. Ajattelin, että olisi hyödyllistä nähdä yksi mahdollinen meiltä valmistuvan opiskelijan  jatko-opintopaikka.  Tiedänkin, että meiltä valmistuneita opiskelijoita on jatkanut opintojaan siellä ja parhaillaankin on  valmistumassa yksi entinen opiskelijamme ajoneuvomuotoilijaksi. Me onnistuimme kuin ihmeen kaupalla törmäämäänkin häneen ja se oli hauska yllätys. 

Tänä vuonna myös muutama erityistä tukea tarvitseva opiskelija pohtii opintojen jatkamista ammattikorkeakoulussa ja yksi mahdollinen vaihtoehto on juuri Lahti. Tapasimme opinto-ohjaajan kanssa nämä opiskelijat tällä viikolla ja vierailun aikana pohdimme opon kanssa, olisiko oppilaitos heille sopiva. Heitä kiinnostaa erityisesti animaatio. Tutustumiskäynti aikana saimme selville, että mediasisällön tuottamisen opinnoissa on tehty myös animaation liittyviä juttuja pääsimme näkemään opiskelijoiden tekemiä animaatioita. Ne olivat tosi upeita.

Muutenkin kierrellessämme eri osastoja törmäsimme aina vain toinen  toistaan useampiin opiskelijatoiminta,  joita oli tehty erilaisilla tekniikoilla, eri materiaaleista ja eri tarkoituksiin. Oppilaitoksen tekemisen kirjo oli tosi laaja, mutta kaikkea yhdisti luovuus, into, idearikkaus ja nerokkuus.  Minä olin kaiken aikaa jotenkin jäikäistynyt siitä kaikesta taitavuudesta. Oppilaitoksessa näemme myös monenlaisia tiloja, tekniikkaa, työkoneita ja -välineitä.

Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta vaikuttivat motivoituneilta ja sitoutuneilta työhönsä ja ilmapiiri tuntui sekä meistä että mukanamme olevista opiskelijoista lämpimältä ja innostavalta. Tutustumiskäynti sai opiskelijat vakuuttuneiksi siitä, että hakevat opiskelupaikkaa juuri Lahdesta. He saivat myös hyviä vinkkejä ennakkotehtävien tekemiseen ja pääsykokeisiin valmistautumiseen. Meillä on nyt paremmat edellytykset ohjata opiskelijoita jatko-opintoihin,  kun olemme nähneet opiskelua paikan päällä.

Ainut asia, mitä jäin hieman pohtimaan ja johon en saanut oikein tilaisuutta kysyntään asiasta, oli erityisen tuen saamisen mahdollisuus. Opiskelu ammattikorkeakoulussa vaatii itsenäistä otetta ja oma-aloitteisuutta aivan eri tavalla kuin opiskelu toisella asteella. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat eivät aina ole parhaimmillaan tässä ja jos kukaan ei tue, kannusta tai ns.  kysele perään, voi olla, että työt ja projektit eivät valmistu ajoissa.

Vahvuudet ja unelmaminä

Toteutimme yhteisopetusprojektin valokuvauksen opettaja Christina Holmlundin kanssa 23.-24.1. valokuvauksen osaamisalan 1. vuosikurssin opiskelijoille. Ryhmässä on sekä ylioppilaspohjaisia että peruskoulupohjaisia opiskelijoita, yhteensä noin 15.

Kahdelle päivälle ajoittuneen työskentelymme tavoitteena oli tuottaa materiaalia ja antaa virikkeitä tulevaa valokuvaustehtävää varten. Tehtävässä opiskelijat kuvaavat toisiaan pienissä ryhmissä niin, että kuvissa on tarkoitus ilmetä kuvattavan unelmaminä. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja ylipäätään vahvuusajatteluun tutustuminen sopi tähän teemaan mielestämme hyvin. Työskentely eteni seuraavasti:

1. Työskentelyn tavoitteen esitteleminen
2. Luento positiivisesta psykologiasta 
3. VIA-vahvuustestin tekeminen ja keskustelu tuloksista
4. Listojen kirjoittaminen
5. Kirjoittamisen prosessi
6. Unelmaminä-kirjoitelman laatiminen
7. Christina jatkoi valokuvaamiseen liittyvillä aiheilla

Aloitimme minun pitämälläni luennolla, jossa kerroin positiivisen psykologian ideoista ja taustoista. Luennon aikana heräsi mukavasti keskustelua ja myös kriittistä pohdintaa. Pääasiassa kommentit olivat hyvin myönteisiä ja kriittisesti suhtautunut opiskelijakin myönsi, että asiassa on tiettyä pointtiakin. Yksi kysymys, jonka hän esitti liittyi siihen, että negatiivisesta lähtökohdasta ja vikoihin tarttumisesta haluttiin mennä hyvien asioiden lisäämiseen ja siirtyä näin tavallaan ääripäästä toiseen. Opiskelija kysyi, miksi haluttiin mennä niin ääripäihin. En osannut vastata hänelle mitään kovin eksaktia, mutta oli hyvä, että hänen tuomansa näkökulmat saivat aikaan keskustelua. Eräs palaute kuvaa ehkä juuri tätä käytyä keskustelua.

Positiivisuudessa on tavallaan jotain pinnallista, mutta tässä kontekstissa se ei ole huono; voi löytää vahvuuksiaan, sillä huonommuuden tunteessakaan ei (ehkä) ylettömästi kannata rypeä.

Testitulokset eivät tuntuneet kovin paljon yllättäneen ketään. Ehkä pieniä yllätyksiä oli joillakin opiskelijoilla.  Kirjallisissa palautteissa, joita pyysin tuli esiin pääasiassa myönteisiä seikkoja. Joissakin palautteissa testiä pidettiin hieman naiivina ja liian minäkeskeisenä. Joku oli kokenut testin tekemisen itsensä lokeroimiseksi ja siksi ahdistavaksi eikä ollut saanut testin kautta mitään erityisiä oivalluksia. Testin uskontoon liittyvät kysymykset olivat ärsyttäneet yhtä palautteen antajaa. Yhden palautteen mukaan testin tekeminen oli voimaannuttavaa ja innostavaa. Se sai ajattelemaan itsestä hyvää  ja nosti itsearvostusta. Alla muutama kiinnostava ote palautteista:

Henkilölle, joka ei ole pohtinut itseään erityisemmin, voi testitulos antaa uutta näkökulmaa.

Testitulokset yllätti, sillä osa itse alussa listaamistani oli aivan listan loppupäässä. 

Suhtaudun tällaisiin testeihin yleensä varauksella, mutta päätin antaa mahdollisuuden, jos tästä jäisikin jotain käteen. Testissä ei tullut yllätyksiä minulle. 

Testin tulos vaivasi yhtä opiskelijaa kovin, koska juuri luovuus oli jäänyt testituloksen mukaan loppupäähän. Keskustelimme kuitenkin tästä ja totesimme, että kyse voi olla kysymyksen asettelusta ja siitä, miten kukin tulkitsee kysymyksiä. Myös amerikkalaisuuden vaikutusta luovuuden käsittämiseen pohdittiin keskustelussa. 

Vahvuusluentoni ja via-vahvuuskyselyn tekemisen jälkeen seurasi rupeama erilaisten listojen kirjoittamista. Listojen kirjoittamista ohjasi Christina. Minä osallistuin työskentelyyn, jotta oppisin menetelmän ja saisin kokemuksen siitä ja voisin kenties itsekin käyttää sitä myöhemmin. Listat olivat seuraavanlaiset:

• Listaa asioita tai henkilöitä tms., jotka tuottavat sinulle iloa tai onnea
• asioita, joita olet viikon aikana oivaltanut
• asioita, joista tulisi luopua tai jotka, haittaavat elämääsi
• asioita joita haluan oppia
• asioita, joissa olen hyvä
• asioita, jotka antavat voimaa, tekevät hyvää tai vahvistavat
• asiat, arvot, paikat henkilöt, jotka ovat tärkeitä. 

Kirjoittamisen aikana keskittyneisyys ja tehtävään paneutuminen oli käsin kosketeltavaa. Oli mahtava olla mukana tässä. Kehittämisideaksi ehdotin Christinalle, että viimeisen listan jälkeen tai sitä ennen voisi kirjoittaa erikseen vielä ne, jotka oli silmukoinut, sillä niin voisi paljastua jotain, mikä toistuu eri listoilla. Huomasin nimittäin itse, että tämä olisi voinut olla kiinnostavaa tehdä omalle listalle. Aion ehkä tehdäkin sen tässä piakkoin.

Tämän jälkeen minä kerroin teoriaa kirjoittamisen prosessista ja kävimme keskustelua kirjoittamisen eri vaiheista sekä siitä, mikä on tuottanut vaikeuksia kirjoittamisessa. Perustana luennollani oli Kirsti ja Irma Lonkan teoria kirjoittamisesta luovana työnä. Kirjoittamisen prosessista voi erottaa 4 vaihetta, jotka löytyvät mistä tahansa luovasta työstä:

1. Virittäytyminen
2. Muokkaaminen
3. Oivallus
4. Viimeistely

Seuraavana päivänä opiskelijat kirjoittivat tekstin, jossa kuvasivat oman unelmaminänsä. Minulla oli mukanani Kaisa Vuorisen Vahvuuskortit, joista sai valita unelmaminälleen sopivia ominaisuuksia ja käyttää siellä olevia kuvauksia hyväkseen esimerkiksi luonteen kuvaamisessa. Kirjoitelman tuli alkaa "Minä olen --" Muita ohjeita kirjoitelmaa oli, että tulee käyttää preesensiä ja indikatiivia ei siis konditionaalia. Kun Chrsitina antoi ohjeita, minä kirjoitin niitä tauluun. Olen kokeillut tätä työtapaa ennenkin yhteisopetuksessa ja se on toiminut aina tosi hyvin.

Erityisesti nuorimmilla opiskelijoilla ja erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla tuntui olevan vaikeuksia päästä alkuun. Minä kävin erikseen vielä ohjeistamassa heitä ja varmistamassa ovatko ymmärtäneet, mitä on tarkoitus tehdä. Apukysymysten ja aloitusvirkkeiden muotoileminen heidän kanssaan auttoi ja tietääkseni kaikki saivat aikaan jonkinlaisen tekstin tuntien aikana.

Olimme opettajina erittäin tyytyväisiä opetuskokonaisuuteen. Yhteisopetus oli innostavaa ja asiantuntemuksemme eri aloilta täydensivät toisiaan. Opiskelijoiden ohjaamisessa kirjoittamisvaiheessa kaksoisopettajuudesta oli myös hyötyä. Toivottavasti voimme toteuttaa opetuskokonaisuuden vielä joskus uudestaan.

Opetusmenetelmätehtävä/Etäpaja 6

Opetuskokonaisuus, johon liittyy                    
·         Äidinkieli pakollinen/luku- ja opiskelustrategiat

Tavoite
·         Oppia tunnistamaan ja käyttämään erilaisia lukutapoja
·         Oppia valitsemaan tekstilajiin ja lukutavoitteeseen sopiva lukutapa
·         Tehostaa omia lukutottumuksiaan
·         Yhdistää lukeminen ja tiedon etsiminen kirjoittamiseen ja tiedon muokkaamiseen referoimistehtävän avulla

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioon ottaminen
·         Selkeästi esitetty tehtäväksianto ja tehtävän eteneminen diasarjan avulla.
·         Joka tunnin alussa esitetään erikseen tuntien tehtävät kirjoittamalla tauluun tai muuten näkyviin "Tunnin työt" eli mitä olisi tarkoitus ehtiä tehdä tuntien aikana.
·         Tehtävä pilkotaan osiin ja tehdään vaiheittain.
·         Lukustrategioiden oppiminen auttaa erityisopiskelijaa jatkossa muissa lukemista vaativissa tehtävissä.
·         Opetuksen yhteydessä tutustutaan myös lukemisen apukeinoihin ja viitataan myös lukivaikeuteen ja tarvittaessa myös esim. LUKI-Heron sivustoon.
·         Pyrin hankkimaan lukiviivaimia, lukikalvoja ja muita apuvälineitä tunnille kokeiltaviksi.
·         Opiskelija valitsee itselleen sopivan ja itseään kiinnostavan tekstin. Jos opiskelijalla on todettu lukivaikeutta tai lukemisen hitautta, opiskelija voi valita lyhyemmän tekstin kuin muut.
·         Jos opiskelijalla on vaikeuksia tuottaa yhtenäistä tekstiä, tehtävää voidaan eriyttää niin, että referaatin voi esittää suullisesti tai tiivistää tekstin sisällön ns. ranskalaisin viivoin vaikkapa PowerPoint-ohjelmalla.

Käytettävät menetelmät ja materiaalit:
·         Moodle-alusta, jonne kootaan kaikki käytössä oleva materiaali
·         PowerPoint-diaesitykset, joissa selvitetään teoriaosuus lukustrategioista ja referoimisesta visuaalisesti ja sanallisesti. Esitykseen voi palata itsenäisesti uudestaan, sillä se jää näkyviin moodle-kurssille.
·         Opettajajohtoinen teoriaosuuden esittely, suullinen selostaminen diojen avulla
·         Mahdollisuus tutustua asiaan oppikirjan avulla esim. Ammattilainen viestii –kirja.
·         Opettajan yksilöllinen ohjaus ja palaute tehtävän eri vaiheissa.

Toteutusaikataulu ja ryhmä:
·         Opetuskokonaisuus aloitetaan oppimistyyleihin ja –tapoihin tutustumisella vkolla 2 ja lukustrategioihin päästään luultavasti vkolla 3 tai 4.
·         Ryhmä 1. vuosikurssin peruskoulupohjaiset kuva- ja mediataiteen ja valokuvauksen osaamisalan opiskelijat

Diaesitys: 

Raportointia toteutuksesta: 

27.1.2017

Opiskelijat ovat tehneet oppimistyylitehtävän, mutta en ole vielä ehtinyt tutustua niihin tarkemmin. Aihe tuntui kiinnostavan useimpia. Yhdeltä opiskelijalta sain kriittistä palautetta: hänen mielestään tehtävä on "helvetin typerä" ja siinä toistetaan kuulemma samaa asiaa monta kertaa. Opiskelija kuulemma osaisi kyllä tehdä tehtävän eikä kaivannut sen tekemiseen apua, mutta ei halunnut tehdä sitä. Tunsin tilanteessa kyllä syvää voimattomuutta ja totesin hänelle, että en kyllä sitten taida osata häntä auttaa mitenkään. Jälkeenpäin pohdin, että ehkä rautalankamaisen selkeyteen pyrkivä tyyli voi tuntua jonkun mielestä saman asian toistamiselta, mutta palautteen epämääräisyyden takia en täysin ymmärtänyt, mihin opiskelija viittasi.

Pidin luento-osuuden erilaisista lukutavoista ja -strategioista sekä referaatin laatimisesta 13.1. ensimmäisen  vuosikurssin opiskelijoille. Lisään näyttämäni diat tähän lähiaikoina. 

Osa opiskelijoista on hyvin hiljaisia tässä ryhmässä. He vaikuttivat kuuntelevan kuotenkin keskittyneesti ja sain heidät mukaan keskusteluun ajoittain. Jatkoimme työskentelyä tutustumalla koulun kirjaston lehtivalikoimaan ja jokainen etsi itseään kiinnostavan artikkelin. Ryhmän erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla oli vaikeuksia löytää sopivaa artikkelia. Tarjosin muutamaa lehteä selattavaksi ja ehdotin aiheita, joita ajattelin kiinnostaviksi. Artikkelin etsiminen kesti kauemmin kuin muilla keskimäärin ja päätöksen tekeminen tuntui vaikealta ja hän tarvitsi tukea siinä. Otin kaikille artikkelista kopion, jotta siihen on mahdollista tehdä alleviivauksia ja muita omia merkintöjä. 

Osa opiskelijoista näyttää suoriutuvan tehtävän jatkosta itsenäisesti. Tänään 27.1. jatkoimme tehtävän parissa ja huomasin, että yksi opiskelija ei edisty lainkaan. Joskus on tosi vaikea havaita, milloin opiskelija kaipaisi apua tai tehtävän selkiyttämistä ja milloin hän pohtii tehtävää muuten. Useimmiten yritän kierrellä luokassa ja käydä kyselemässä, tarvitseeko joku apua ja osaako jatkaa tehtävässä. Tänään sain selville, että yhdellä opiskelijalla oli vaikeuksia edetä tehtävässä. Pyysin häntä ottamaan esiin näyttämistäni dioista sen, jossa kuvataan vaihe vaiheelta referaatin tekemisen vaiheet. Se tuntui selventävän ja opiskelija jatkoi työtä. 

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ei ollut tänään valitettavasti paikalla. Nyt hän jää tehtävässä muita jälkeen, sillä nyt jotkut alkavat olla melko valmiita. Jos tämä opiskelija tulisi ensi kerralla voisin eriyttää opintoja niin, etltä hän jättää tekemättä sen kerran Sanomalehtiviikon aiheisiin liittyvät tehtävät ja jatkaa referaatin tekemistä. Luulen, että hän tarvitsee ohjausta tehtävässä enemmän kuin toiset. Seuraavaksi yritän ehtiä lukea palautetut tekstit mahdollisimman pian ja antaa niistä palautetta sekä mahdollisesti ottaa esille niissä ilmenneitä puutteita yhteisesti käsiteltäviksi tai yksilökohtaisen ohjauksen kautta. 

Haasteellista tämän suunnitelman toteuttamisessa on se, että kaikki tehtävien kommentoinnin ja arvioinnitänä laahaa aterian minulla jälkijunassa, sillä en pysy arviointiaikataulussa muiden töitten takia.

2.2.2017 Äidinkielen tunnit, referaatin jatkaminen 

Tänään tein tauluun "Päivän työt" -listan. Minusta näytti, että se ryhdisti jotenkin tunnin rakennetta. Opiskelijat valitsivat työlistasta sen, missä olivat menossa ja jatkoivat omaa työskentelyä sen mukaan. Tämä lista pitäisi oikeastaan tehdä aina jokaisen tunnin alussa!

Kirjoitin jotakuinkin näin: (en tietenkään tajunnut ottaa siitä kuvaa)

Päivän työt.

1. Lue open antama juttu kirjoittamisen vinkeistä ja valitse yksi 10 kohdasta, jonka ohje sopisi sinulle. 
2. Jatka referaatti loppuun/ aloita sen laatiminen nyt
3. Tarkista oletko tehnyt aiemman oppimistyylitehtävän
4. Tee sanomalehtiviikkoon liittyvä tehtävä yksin tai parin kanssa. Voit itse valita tehtävän annetuista linkeistä

Tämän jälkeen kiersin luokassa tarkistamassa jokaiselta erikseen, tietääkö, mitä pitää tehdä ja osaako jatkaa. Kahden erityisopiskelijan kanssa, jotka ovat olleet poissa edellisiltä tunneilta kävin henkilökohtaisesti läpi, miten pääsevät verkko-oppimisalustalle moodleen ja mitä diaesityksiä olen käynyt läpi edellisillä tunneilla sekä ehdotin, miten he voisivat jatkaa tällä tunnilla työskentelyä. Kävin vielä uudelleen tarkistamassa näiltä (ja kaikilta muiltakin) miten työ etenee ja jos näytti, että ei etene, ehdotin, miten työtä voisi jatkaa. 

Jatkamme huomenna vielä tämän aiheen parissa.

Raportoinnin jatkoa: 

15.2.2017 

Osa opiskelijoista on saanut referaattinsa tehtyä, mutta en ole vielä ehtinyt tutustua niihin tarkemmin. Osa on tehnyt tehtävää todella hitaasti enkä tiedä, miten se on tuntunut niin takkuiselta. 

Reply

Re: Satu Inkala: Opetuskokonaisuus erityisopiskelijalle

by Jani Valkeinen - Saturday, 14 January 2017, 7:36 AM

Hei!
Selkeä, mietitty kokonaisuus. Hienoa, että on erilaisia suoritustapoja.

Omille opiskelijoille olen antanut mahdollisuuden tehdä muistiinpanoja myös internetissä löytyvillä
mind map -työkaluilla (osa niistä vaatii kirjautumisen).

Linkki http://www.educatorstechnology.com/2012/06/18-free-mind-mapping-tools-for-teachers.html

t. Jani

Show parent | Reply

Re: Satu Inkala: Opetuskokonaisuus erityisopiskelijalle

by Nanna Pajarinen - Saturday, 14 January 2017, 6:30 PM

Satu, suunnitelmasi oli mielenkiintoinen.
Olet kuvannut selkeästi ja tarkasti tavoitteet, menetelmät ja materiaalin mitä tarvitset. Olet hyvin huomioinut erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla huomioon otettavat asiat. etenkin tuo tulevaisuuteen suuntavaa lukustrategioiden oppiminen joka auttaa jatkossa muissa lukemistavaativissa tehtävissä.
Millaista arviointia olet suunnitelllut toteutuksen yhteyteen? LIittykäö siihen esimerkiksi opiskelijan itse arviointia?
Jään odottamaan jatko-osaa, miten opetuskokonaisuus on sujunut kyseiselle ryhmälle.
terveisin Nanna

Show parent | Reply

Re: Satu Inkala: Opetuskokonaisuus erityisopiskelijalle

by Hanna Mäkelä - Sunday, 15 January 2017, 7:38 AM

Hei,
Tämän tyyppisellä aihekokonaisuudella olisi meilläkin aikuispuolella paljon käyttöä ja sopisi todella hyvin meillä "Aikuinen oppijana" -lähijakson yhteyteen. Suunnittelemassasi kokonaisuudessa oppilaat saavat valmiuksia myös muiden oppiaineiden opiskeluun, joka on hyvä, koska  kaikilla opettajilla ei välttämättä ole erityispedagogiikan osaamista. Palaute tuleekin varmaan pidemmän ajan kuluessa, kun opiskelijat huomaavat muden aineiden opiskelun helpottuvan tai tehostuvan.

Alustus Positiivisesta psykologiasta 17.1.2017

Muokkasin vähän diaesitystä sopivaksi alustusta varten. Vähän pelottaa, ehdinkö annetussa ajassa esittää tämän kaiken, kun kyselyn tekemiseen menee aikaa.

27.1.2017 Kommentit toteutuksesta:

Pidin alustuksen 17.1. Jännitin etukäteen, miten muut opiskelijat mahtavat suhtautua aiheeseen ja lähtevätkö tekemään testiä. Kun pääsin alkuun ja puhumisen vauhtiin, innostuin ja unohdin jännittämisen. Minusta tuntui, että minua kuunneltiin kiinnostuneina. Hyvin moni lähti mukaan tekemään testiä myös. Olin pyytänyt alussa, että minua ei keskeytettäisi eikä esitettäisi kysymyksiä esityksen aikana, sillä pelkäsin, että aika ei riitä asiakokonaisuuden läpiviemiseen, jos keskustelua aletaan käydä jo esityksen aikana. Kaikki kunnioittivat toivettani ja sain esitykseni läpi annetun ajan puitteissa. Yksi kysymys esitettiin lopuksi. Olin helpottunut esitykseni jälkeen.

Kerroin, että minulle voi jättää palautetta kirjallisesti, jos haluaa, sillä aion liittää tämän osaksi opetusharjoitteluani. Sain yhdeltä kuulijalta suullista palautetta ja hän oli innostunut aiheesta ja tulkitsin, että testin tekeminen vahvisti hänen itsetuntemustaan,  mutta osoitti myös sen, että hänellä oli jo hyvin realistinen kuva itsestään jo entuudestaankin. Hänen ennakkoon valitsemansa 5 ydinvahvuutta olivat täsmälleen samat kuin minkä testitulos antoi hänelle. Minusta se oli mielenkiintoista, sillä en ole törmännyt aiemmin näin voimakkaaseen yhdenmukaisuuteen. Lisäksi hänen ydinvahvuutensa olivat mielenkiintoisesti lähes kaikki rohkeus-hyveen alla. Voisi sanoa, että hän onkin todella "pieni, mutta pippurinen", sillä on on fyysiseltä olemukseltaan pienikokoinen.

Toisen palautteen sain kirjallisena kynäpenaaliini jätettynä. Siinä luki näin:

Kiitos Satu mielenkiintoisesta alustuksesta. VIA. Sain testauksen perusteella paljon kivemman lopputuloksen, mitä itse olisin osannut nimetä. Hyvä vinkki, aion teetättää testin työelämätaitojen yhteydessä. Oli ilo kuunnella kokemuksiasi soveltamisesta.

 Olen tietenkin tosi otettu palautteesta! Olipa kiva kuulla, että hän oli saanut alustuksestani niin paljon irti. Muutama muukin sanoi pitäneensä aiheesta ja kysyi vielä osoitteen, mistä materiaali löytyy.

Laitoin lopuksi kiertämään vielä taulukon hyveistä ja luonteenvahvuuksista ja pyysin, että kaikki merkitsisivät tukkimiehen kirjanpitosysteemillä kolme ensimmäistä ydinvahvuuttaan, sillä minua kiinnosti, mitkä vahvuudet nousisivat esiin meidän ryhmässämme. Tässäpä tuloksia:

• rehellisyys 15
• reiluus 10
• huumorintaju 10
• rakkaus 7
• sinnikkyys 7
• ystävällisyys 6

Hyveistä korostui ylivoimaisesti eniten rohkeus, jonka alle kuuluvista luonteenvahvuuksista oli paljon mainintoja: sinnikkyys, rehellisyys ja innokkuus. Mielestäni näitä ominaisuuksia tarvitaankin erityisopettajan työssä, sillä kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä kyllä olen ainakin itse huomannut usein tarvitsevani omassa työssäni. Seuraavaksi eniten hyveistä sai mainintoja inhimillisyys, mikä tuntuu myös loogiselta: rakkaus, ystävällisyys ja sosiaalinen älykkyys auttavat kyllä tässä työssä epäilemättä.

Opetusharjoittelu: yksilöohjaus Oma hyvinvointikurssiin liittyen

Yritimme käynnistää Oma hyvinvointi -nimistä valinnaiskurssia ensimmäistä kertaa Pekka Halosen akatemiassa. Kurssin ideana on, että tarkastellaan opiskelijan omaa hyvinvointia eri näkökulmista ja asiantuntijoina olisivat toimineet terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, erityisopettaja ja liikunnanohjaaja. Kurssi on toteutettu Kirkkotiellä jo useita kertoja ja osallistujia on ollut mukavasti. Meillä ei ole aiemmin tarjottu tätä kurssia ja aihe on vieraampi kuin tämän alan opiskelijoille, vaikka tarpeellinen kyllä. Kurssille ilmoittautui vain yksi opiskelija ja päätimme toteuttaa kurssin niin, että me tapaamme vuorotellen opiskelijan ja annamme hänelle aiheisiin liittyviä tehtäviä.

Minä valitsin omaksi aihealueekseni omien vahvuuksien tunnistamisen, koska nyt oli hyvä tilaisuus liittää tämä myös opintoihini ja opetusharjoitteluun. Lähetin aiemmin esitetyn diaesityksen opiskelijalle sähköpostilla ja pyysin tutustumaan siihen ja tekemään netissä vahvuuskyselyn. Tämän jälkeen sovimme tapaamisen, jossa keskustelimme lisää aiheesta ja kyselystä sekä tarkastelimme yhdessä opiskelijan saamaa tulosta. Opiskelija piti asiaa ja näkökulmaa kiinnostavana. Kerroin hänelle lisää ideologian taustoista ja tutustuimme yhdessä Kaisa Vuorisen nettisivuihin, josta opiskelija voi halutessaan etsiä aiheesta lisätietoa.

Opiskelija piti testin tulosta osuvana. Osittain se oli ennalta arvattavakin. Hänen mielestään testin tekemisen jälkeen on helpompi kertoa itsestään esimerkiksi työnhakutilanteessa. Tämä onkin ajankohtaista hänelle, sillä hän valmistuu kevään aikana. Lisäksi oli mukavaa saada positiivista palautetta omasta luonteesta ja ominaisuuksista.Opiskelija on myönteinen ja omatoiminen ja edistynyt opinnoissaan pääasiassa hyvin. Hän ei ole tarvinnut opinnoissan erityistä tukea. Testitulos antoi hänen ydinvahvuuksiksi 1) kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, 2) huumori, 3) johtajuus, 4) ystävällisyys ja 5) urheus.

Keskustelussa kannustin opiskelijaa käyttämään ydinvahvuuksiaan rohkeasti ja totesimme yhdessä, että vahvuudet ovat erittäin hyviä ammatinvalinnan kannalta, sillä valokuvaajan ammatissa pitää todellakin olla silmää kauneudelle. Asiakaspalveluammatissa on hyötyä huumorista ja ystävällisyydestä. Monista ammatinharjoittajista tulee yrittäjiä, joten johtajuus on myös erittäin hyvä ominaisuus. Yrittäjänä ja asiakkaiden kohtaamisessa tarvitaan myös rohkeutta ja urheutta.