keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Leena Holopainen: Lukivaikeudet ja opiskelun tukeminen/Erkkaa verkossa luento 28.2.

Teoriaa ja taustaa 


Luennossa selvitettiin aluksi lukemaan oppimisen prosessia, joka koostuu useammasta osaprosessista. Kaikissa osaprosessista voi olla hankaluuksia. Äännetitoisuus on erityisen tärkeä osaprosessi ja muistilla on myös tärkeä rooli. Kirjoitustaito on tavallaan päinvastainen taito lukemiseen nähden ja myös se taito  koostuu osaprosesseista. Alakoulussa pitäisi käyttää riittävästi aikaa kaikkien osa-alueiden oppimiseen.

Useimmilla lukivaikeuksisilla on myös muita oppimiseen liittyviä hankaluuksia. Vaikeudet voivat olla havaintoihin liittyviä, jolloin  esim on vaikeuksia erotella äänteitä ja sanoja puhevirrasta. Toinen merkittävä tekijä on muisti eli on vaikeuksia pitää mielessä asioita. Lisäksi voi olla vaikeuksia ymmärtää asioita ja liittää niitä aiemmin opittuun. Myös kirjallisen tai suullisen ilmaisun tuottamisessa voi olla vaikeuksia.

Dysleksia on yleisin oppimisvaikeus ja se voi ilmetä tai painottua eri tavoin eri ihmisillä. Lukivaikeutta on myös hyvin eritasoista eikä se liity älykkyyteen. Sille on ominaista myös ennustamattomuus eli periaatteessa lukivaikeutta voi esiintyä kenellä tahansa. Mikään yksittäinen asia ei selitä lukivaikeuden syntyä. Eään teorian mukaan taustalla olisi aina sama rakenteellinen syy. Jollain tasolla lukivaikeus on perinnöllistä, ja sitä esiintyy samoissa suvuissa. Tietyt riskitekijät liittyvät geneettisiin rakenteisiin.  Myös ympäristötekijöillä on vaikutusta lukivaikeuksien syntyyn. 

Ympäristössä voi olla myös ns. suojaavia tekijöitä ja yksilöllä voimavaratekijöitä, jotka voivat kompensoida riskitekijöiden vaikutusta. Lukemisvaikeusriski on yleisempi pojilla kuin tytöillä.
Lukuharrastuksen ja kiinnostuksen herättämisellä on suuri merkitys lukemaan oppimisessa. Myös kielen rakenne vaikuttaa lukivaikeuden ilmeneminen.  Suomen kieli on tässä mielessä helppo kieli, sillä suomen kieli on säännöllinen, ja puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat lähellä toisiaan.  Lukivaikeudet ovat jossain  mielessä universaaleja, mutta toisaalta myös kielikohtaisia.

Vanhemman omat kokemukset lukivaikeutensa kanssa voivat vaikuttaa siihen, miten lasta tuetaan. Toiset etsivät lapselleen kaiken mahdollisen tuen ja pyrkivät rikastuttamaan kieltä kaikin tavoin. Toisaalta voidaan ajatella, että kieli ei ole niin tärkeä asia, vaan korostetaan joitakin muita asioita.
Opetus- ja oppimiskokemuksilla on suuri merkitys. On sekä hyviä että huonoja vaikutuksia.  Aiemmin tukitoimia ei ollut eikä asiasta tiedetty niin paljon kuin nyt ja tästä johtuen lasta on saatettu pitää tyhmänä ja tästä on ollut huonoja kokemuksia. Toisaalta on myös ollut kokemuksia, että esimerkiksi koulussa opettaja on osannut tukea oikealla tavalla ja se on auttanut lasta eteenpäin.

Lukivaikeuden ilmeneminen

Alakoulussa
  • lukemis ja kirjoittamisvirheet
  • hitaus, erityisesti ominaista suomen kielelle, koska sanat ovat pitkiä
  • takeltelua, julistamista
  • arvailua 
  • muistiongelmia, keksimistä
  • lukemisen monotonisuus
  • lauserakenteiden heikkoudet

Nuoruus ja aikuisikä
  • Lukivaikeudet lieventyvät tai voivat hävitä kokonaan, varsinkin, jos on saanut tukea. 
  • Kirjoitusvirheitä erityisesti kuormittavuus tilanteissa ja vieraissa kielissä
  • Ilmaisu on suppeampaa
  • Pidempien tekstien ymmärtäminen ja muistaminen on vaikeaa
  • Joutuu tekemään enemmän työtä kuin toiset
  • Lukeminen on hidasta.
  • Vieraiden kielten oppiminen vaikeaa
  • Työmuistin ongelmia
  • Muistista palauttaminen on vaikeaa
  • Koetilanteessa on vaikeuksia enemmän, kun tilanne on kuormittava ja se voi nostaa pintaan vaikeudet, joita muulloin ei ole juurikaan.
  • Aika ei riitä koetilanteessa

Oppimistilanteisiin liittyviä seikkoja, jotka jokaisen opettajan tulisi muistaa

  • Lukemista, kuuntelemista ja kirjoittamista ei  samaan aikaan
  • Opettajan näkeminen helpottaa seuraamista
  • Taululta tms. kopioiminen hidasta, anna aikaa tarpeeksi
  • Pääasioiden korostaminen tärkeää
  • Riittävästi aikaa oppimiseen ja koetilanteeseen
  • Selkeän kielen käyttäminen opetuksessa ja ohjeistuksessa

Tukitoimia ei pitäisi koskaan tehdä vain mutu-tuntumalla,  vaan tukitoimien määrittäminen ja niiden vaikuttamisen arviointi on erityisen tärkeää. Tärkeää olisi arvioida prosesseja ja kiinnittää huomiota niihin ja pyrkiä löytämään se kohta,  jossa  vaikeuksia ilmenee. Opiskelua tulisi seurata myös opiskelutilanteissa. Olisi hyvä selvittää, millaisia selviytymiskeinoja opiskelijalla on käytössään ja miten hän toimii haastavassa tilanteissa, mikä hänen oma käsityksensä omista haasteista on. Myös stressin hallinnan keinoja kannattaa selvittää opiskelijan ja opettajien kanssa yhdessä.

Tukitoimia ja opetusmenetelmiä

Motivaatiomenetelmät
  • Tavoitteena tehdä oppimisesta miellyttävää.

Oiremenetelmät

  • Yritetään korjata virheet
  • Voi johtaa arvailuun

Kielen rakenteeseen perustuvat menetelmät
  • Kokonaisvaltainen menetelmä, lähtökohtana koko kieli, puhekieli
  • Yritetään löytää prosessissa olevat aukot ja pureutua niihin eli selvitetään, missä oppimiseen on jäänyt aukkoja tai on opittu asioita väärin, ja sen jälkeen palataan prosessissa takaisin pyritään korjaamaan virheet.

Tekstin ymmärtämisen opettaminen

Ennen lukemista kartoitetaan taustatiedot ja selvitetään käsitteet sekä tehdään selväksi tehtävän tavoite. Kuvia ja kuvatekstit ja muuta kuvallista materiaalia kannattaa käyttää hyväksi tässä vaiheessa. Lukemisen aikana on tärkeää oppia tarkkailemaan omaa ymmärtämistä ja kysellä itseltään tekstin sisältöä. Lukemisen jälkeen tulisi kontrolloida ymmärtämistä ja oppia erottamaan pinta ja syvätason ymmärtäminen. Aluksi prosessia tulisi harjoitella ohjatusti, jotta  oppilas oppisi käyttämään menetelmää itsenäisesti.

Ohjeita opettajalle


  • Opettajalla pitää olla tietoa lukivaikeudesta ja ymmärrystä oppilasta kohtaan. 
  • Opettajan asenne ja reaktiot vaikuttavat oppimiseen ja oppilaan kokemukseen lukivaikeudesta. 
  • Vahvuuksien huomaamisella ja positiivisella palautteesta on iso merkitys.
  • On tärkeää löytää yhteinen kieli.
  • Lukemis ja oppimistrategioiden opettamista ja käyttämistä pitäisi tehostaa kaikissa oppiaineissa.
  • Oppilaan edistymisen huomaaminen on tärkeää. 
  • Opettajien keskinäinen yhteistyö auttaa ymmärtämään lukivaikeuden moninaisuutta.

Lukivaikeus ja Yo-kirjoitukset


Ylioppilatutkintolautakunnan sivuilla on ohjeita lausuntojen kirjoittamiseen. Jotkut ohjeet ovat hiukan muuttuneet.  Erityisopettaja voi kirjoittaa lukilausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle.

1 kommentti:

  1. Omia keinoja:

    Minä olen pyrkinyt monistamaan diat niille opiskelijoille, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta. Kun opiskelija saa luennolla näytettävät diat etukäteen, hän voi tutustua niihin jo ennen luentoa ja luennolla ei tarvitse keskittyä muistiinpanojen tekemiseen vaan voi keskittyä pelkästään kuuntelemiseen. Tosin olen pannut merkille myös sellaisen seikan, että monikaan opiskelija ei tee enää tunnilla muistiinpanoja lainkaan.

    Olen myös välttänyt puhumista silloin, kun odotan opiskelijoiden kirjoittavan jotain tai keskittyvän jonkin tehtävän tekemiseen.

    Pääasiat ja ohjeet pyrin esittämään selkeästi ja kirjoittamaan ne näkyviin esim. tauluun.

    Yritän miettiä erityisen tarkkaan sellaisten tehtävien tehtäväksiannot, joissa pitää tehdä tehtävä monessa eri vaiheessa. Jaan ohjeistuksen osiin ja teen eri vaiheet selkeiksi esim. numeroimalla eri vaiheet. Ohjeistuksen ulkoasuun ja kieleen kiinnitän huomiota myös. Lyhyet lauseet on helpompi ymmärtää kuin pitkät. Jos tiedän, että jollakin opiskelijalla on vaikeuksia hahmottaa tehtävää, käyn sen hänen kanssaan läpi henkilökohtaisesti.

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi!